Michael Doser esittelee Pyhäjoen opiskelijoille antimateriatehdasta.
Pyhäjoen yläasteen ja lukion fysiikan opiskelijat tekivät opintomatkan CERNiin, maailman johtavaan hiukkasfysiikan tutkimuslaitokseen. Innostava tutkimusilmapiiri tempaisikin pyhäjokiset nuoret mukaansa jo neljännen kerran.
Pyhäjoen lukion fysiikan opettajat Liisa Hyvärinen ja Tauno Rajaniemi ovat olleet mukana kehittämässä suomalaisten lukiolaisten tiedeopiskelua CERNissä vuodesta 2000 alkaen, jolloin koko toiminta aloitettiin. Tänä vuonna tehtiin historiaa opettamalla modernia fysiikkaa myös yläastelaisille. Nykyään suomalaisten tiedeopiskelua organisoi Fysiikan tutkimuslaitos, joka muodostuu eri korkeakoulujen yhteistyöstä. Tähän mennessä suomalaisia on käynyt CERNissä 34 ryhmää, yhteensä lähes 600 opiskelijaa.
Mikä ihmeen CERN?
CERNin kantavana periaatteena on puhdas perustutkimus eli luonnon perimmäisten kysymysten tutkiminen. Näitä ovat esimerkiksi: mitä aine on ja mistä se on tullut? CERNillä on kuitenkin tärkeä rooli huomispäivän teknologioiden kehittämisessä ja korkeamman asteen koulutuksen tarjoamisessa. Esimerkiksi nykyisenlainen Internet kehitettiin CERNissä 1990-luvun alkupuolella.
Ranskan ja Sveitsin rajalla sijaitseva CERN perustettiin jo 1954. Tänä vuonna vietetään CERNin 50–vuotisjuhlaa. Suomi liittyi CERNin jäseneksi 1991, mikä mahdollisti suomalaisten tutkijoiden täysimittaisen osallistumisen tutkimuksiin. Samalla suomalaiset yritykset pääsivät mukaan CERNin tarjouskilpailuihin. Esimerkiksi vuonna 2002 suomalaisyritysten teknologiamyynti CERNiin ylitti 26 prosentilla Suomen maksaman jäsenmaksun. Samalla suomalaiset ovat saaneet osaamista ja hyvää mainetta.
Pyhäjokisista huomisen osaajia
Pyhäjoen tämänvuotiseen fysiikan ryhmään kuului 13 lukiolaista ja kolme yläastelaista. Lisäksi mukana olivat luonnontieteiden opettajat Antero Kallio, Liisa Hyvärinen ja Tauno Rajaniemi. ”Ennen opintomatkaa, ja erityisesti ennen modernin fysiikan kurssia, minulla oli sellainen mielikuva, että fysiikka on valmiiden teorioiden opettelua. Nyt tiedän, että se on ennen kaikkea uuden tiedon etsimistä, valmiita vastauksia ei ole”, Miikkael Azaize (17) toteaa.
Pyhäjokiset olivat ensimmäisiä suomalaisia, jotka pääsivät tutustumaan ATLAS-koeaseman luolaan, joka on sadan metrin syvyydessä maan alla. Valmiina ATLAS-koeasemasta tulee kerrostalon korkuinen ja 8000 tonnia painava hiukkasilmaisin. Projektia johtavat suomalaiset tekniikan tohtori Miikka Kotamäki ja diplomi-insinööri Tommi Nyman. Heidän alaisinaan toimivat monikansalliset työryhmät. ”Tämä on loistava esimerkki kansainvälisestä yhteistoiminnasta!” huudahtaa Antero Kallio.
”Tuntui mahtavalta, kun huippufyysikot ja tekniikan ammattilaiset pitivät meitä huomisen osaajina”, Jussi Virpiranta (16) kertoo. ”Mielipiteitämme ja näkemyksiämme arvostettiin ja meidän esittämiimme kysymyksiin vastattiin avoimesti ja innostuneesti. Tiedemiehet jopa toivottivat meidät tervetulleiksi CERNiin tutkijoiksi”, jatkaa Matti Luoto (15).
”Olisipa ollut mukava jäädä CERNiin vielä vähäksi aikaan” miettii Sami Pirkola (18).
