Pirttikosken koulu 80 vuotta
Historiikkia
Kyläläisten aloitteesta päätti Pyhäjoen kuntakokous 22.4.1912 perustaa Pirttikosken koulupiirin kansakoulun. Koulu olisi ylempi kansakoulu ja aloittaisi toimintansa 1.8.1913. Ensimmäiset kaksi vuotta koulua pidettäisiin vuokrahuoneistossa, sopivassa paikassa koulupiirin alueella ja tänä aikana tehtäisiin koululle oma rakennus.
Samassa kokouksessa koululle valittiin johtokunta.
Johtokunta piti järjestäytymiskokouksensa 12.5.1912, jossa valittiin puheenjohtajaksi Herman Tirilä, varapuheenjohtajaksi Matti Mäkelä, rahastonhoitajaksi John J Savikangas ja pöytäkirjuriksi Aleksi Alatalo.
Ensimmäisen johtokunnan tehtäväksi tuli hankkia vuokrahuoneisto ja tarvittava kalusto koulun aloittamista varten sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin koulutalon rakentamiseksi.
Kouluhuoneistoksi hyväksyttiin Kalle Isotalon tarjous rakennuksesta, joka käsitti salin, kaksi kamaria ja keittiön. Poikien käsityöhuoneeksi päätettiin vuokrata Kalle Isotalon asuintupa. Kansanopettajain Osakeyhtiö Valistukselta
tilattiin pulpetit, jotka olivat Rettig -mallia, sekä havaintovälineitä, käsityökalustoa ym. Koulukalustoa. Urkuharmoni saatiin lahjoituksena Haaglundilta, Pohjankylän koulun esimieheltä.
Kesäkuun ensimmäinen päivä 1913 valittiin koulun ensimmäiseksi opettajaksi rouva Ida Frii Paavolasta. Papereittensa ohella hänelle katsottiin lisäeduksi, että hänen miehensä oli maatalousneuvoja. Veistonopettajaksi valittiin Matti Hulanmäki.
Koulu aloitti toimintansa yksiopettajaisena yläkansakouluna 20. elokuuta 1913. Aluksi pidettiin viisi viikkoa pienten lasten koulua ja varsinainen koulu alkoi 25. syyskuuta. Kouluun ilmoittautui 38 oppilasta, jotka kaikki kävivät ensin pienten koulua ja siirtyivät sitten yhtä
lukuun ottamatta varsinaiseen kouluun.
Varttuneemmalle nuorisolle pantiin toimeen jatkokurssit, joita pidettiin kaksi kertaa viikossa, yhteensä sata tuntia vuodessa. Jatkokursseille ilmoittautui 23 oppilasta.
Samaan aikaan kun johtokunta järjesteli koulun aloittamista, valmisteli se myös koulutalon rakentamista.
Tammikuun kolmantena päivänä 1913 tehdyllä kauppakirjalla ostettiin koulun tonttimaaksi Stefania Kaivolalta Sorto -nimiseltä palstalta peltoa 1 ha ja viljelemätöntä maata 0,5 ha.
Piirustukset koulurakennusta varten valittiin Taidetta kouluihin -yhdistyksen mallipiirustuksista ja lähetettiin kouluhallituksen hyväksyttäväksi. Senaatin päätöksellä 2.12.1913 saatiin rakennuspuut ottaa kruunun metsästä Silovuoren ja Maitoniemen palstoilta.
Kivijalan otti tehdäkseen Ismael Heinonen. Kivet sai ottaa Juho Kivimäen maalta.
Rakennus annettiin urakalla tehtäväksi Antti Sjöderille ja S. Valjukselle Oulusta. Sopimukseen kuului, että urakoitsija hankkii kaikki muut rakennusaineet paitsi hirret, laudat, lankut ja kattopäreet.
Talous- ja saunarakennuksen sai tehtäväkseen puuseppä Aleksi Oravisjärvi Pirttikoskelta.
Rakennustöitä valvoi Oulun Talousseuran rakennusmestari M. Halonen.
Rakennusmestari Joonas Palosaaren laatiman kustannusarvion mukaan rakennusten yhteishinnaksi tuli 19 880 silloista rahaa.
Kesäkuun 29 päivänä 1915 suoritetussa tarkastuksessa johtokunta hyväksyi päärakennuksen, joka käsitti tilavan luokkasalin, veistohuoneen ja eteisen sekä opettajalle kahden huoneen ja keittiön asunnon. Talousrakennus ja sauna valmistuivat 19.9, jolloin ne hyväksyttiin ilman huomautuksia. Talousrakennukseen kuului aitta, navetta, liiteri sekä vessat oppilaille ja opettajalle.
Koulu siirtyi uuteen hienoon rakennukseen 1. elokuuta 1915 ja vihkiäisjuhla pidetiin toinen lokakuuta.
Tässä vaiheessa oli koulun opettajaksi vaihtunut Nanny Lassila, joka topakkana ihmisenä huolehti myös poikien veistonopetuksesta.
Koulun oppilasmäärä kasvoi vähitellen niin, että lukuvuonna 1919-20 koulussa oli 64 oppilasta. Kun lukuvuonna 1921-22 kouluun pyrkineistä 36 lapsesta voitiin ottaa tilanpuutteen vuoksi vain 14, päätti johtokunta anoa kuntakokoukselta apuopettajan viran perustamista Pirttikoskelle.
Tällöin kuitenkin Pyhäjoen koulupiirijakoa muutettiin 15.4.1921 voimaan tulleen oppivelvollisuuslain pohjalta Pirttikosken osalta siten, että Ylinenoja erotettiin Pirttikoskesta omaksi koulupiirikseen ja sinne perustettiin oma kansakoulu. Näin kuntakokous katsoi apuopettajan viran Pirttikoskella tarpeettomaksi.
Koulurakennusta paranneltiin 20-luvulla siten, että siihen tehtiin lautavuori, joka maalattiin valkoiseksi. Lisäksi koululle saatiin sähkövalo v. 1925.
Koulu säilyi yksiopettajaisena aina vuoteen 1935 saakka. Tänä aikana opettajan virkaa ehtivät hoitaa em.
lisäksi Selma Hautala 1924-25, Olga Luoto 1925-31 ja Anni Naatus 1931-34.
Vuonna 1935 oppivelvollisuuslaki tuli Pirttikoskella täydellisesti voimaan, kun alakoulu aloitti toimintansa. Lain mukaan oppivelvollisia olivat kaikki 7-13-vuotiaat lapset ja nyt oli kaikilla tämän ikäisillä pirttikoskisilla mahdollisuus saada opetusta.
Ensimmäiseksi alakoulunopettajaksi valittiin pätevien hakijoiden joukosta Elli Sofia Torvi. Alakoulun pito aloitettiin veistosalissa, jonne Aleksi Kivimäki oli tehnyt 15 pulpettia ja Hannes Anttila luokankaapin, opettajanpöydän, luokkataulun, helmitaulun ja tuolin.
Yläkoulunopettajan virkaan valittiin tuolloin Anni Haikola.
Samaan aikaan alakoulun kanssa aloitettiin säännöllinen jatko-opetus koulunsa päättäneille. Jatko-opetukseen tuli oppilaan osallistua kahden vuoden ajan.
Koulun oppilasmäärä pysyi jatkossa n. kuudessakymmenessä kunnes se lukuvuonna 1944-45 yhtäkkiä nousi 92:een. Tämä johtui sodan jaloista paikkakunnalle muuttaneista siirtolaisista.
Ote johtokunnan pöytäkirjasta 19.11.1944 § 3:
Päätettiin laatia luettelo siirtolaisperheistä, joilla on kouluikäisiä lapsia, heidän siirtämiseksi toiseen koulupiiriin, koska Pirttikosken oppilasmäärä sekä ala-, että yläkoulussa huomattavasti ylittää enimmäismäärän.
Ilmeisesti tämä ei toteutunut, koska oppilasmäärä edelleen pysyi korkeana.
Niinpä koululle perustettiinkin 1947 toinen yläkoulunopettajan virka ja koulu muuttui kolmiopettajaiseksi. Uuteen virkaan valittiin Eeva Pykäri. Kolmatta opettajaa varten jouduttiin veistosali jakamaan väliseinällä kahdeksi luokkahuoneeksi.
Samassa kokouksessa toiseen yläkoulunopettajan virkaan valittiin Eeva Luoto, joka on tehnyt pitkän elämäntyön Pyhäjoen koululaitoksessa, ensin kuusi vuotta Pirttikoskella ja sitten 27 vuotta keskustan koululla. Ennen häntä ko. virassa ehtivät olla Einari Halunen 1938-46 ja Rauni Haglund 1946-47.
Siirryttäessä 50-luvulle oli koulun oppilasmäärä edelleen kasvussa ja kun vuonna 1952 tarkastajan määräyksestä Pirttikosken kansakoulu muutettiin seitsemänvuotiseksi, tuli aiheelliseksi perustaa uusi neljäs virka.
(Laki kansakoulun muuttamisesta 7-vuotiseksi oli tullut voimaan jo 1948, mutta Pirttikoskella sitä ei oltu tilanahtauden takia toteutettu.)
Tilat neljättä opetusryhmää varten jouduttiin vuokraamaan rukoushuoneelta.
Nyt alkoi johtokunta toden teolla vaatia kunnanvaltuustolta ratkaisua tilaongelmaan. Syksyllä 1951 johtokunta esitti, että koulua laajennettaisiin. Keväällä 1952 johtokunta esitti että, Pirttikosken alapäähän perustettaisiin oma koulupiiri. Näin loppuisivat lasten ylipitkät koulumatkatkin.
Tarkastaja Tapani Halme esitti tarkastuskäynnillään 11.3.1953, että edullisin vaihtoehto olisi rakentaa uusi iso koulu sillan seutuville, jolloin se olisi keskempänä koulupiiriä.
Näin myös lopulta päätettiin tehdä ja keväällä 1954 johtokunta hyväksyi koulun rakennuspaikaksi kunnan omistuksessa olleen Pinolan tilan.
Koulurakennus suunniteltiin neliopettajaiseksi tarvittavine asuinrakennuksineen. Tutustuessaan luonnospiirustuksiin 13.2.1955 johtokunta kiitteli erityisesti kerhotiloja ja juhlasalia, joiden rakentaminen lisäsi kunnan omaa rahoitusosuutta.
Rakennustyöt aloitettiin kesällä 1955. Pääurakoitsijana toimi Pohjanmaan rakennus Oy Oulusta, joka tarjoutui suorittamaan koulun rakentamisen kokonaisurakkana hintaan 26 445 000 mk silloista rahaa. Aliurakoitsijana toimivat Sähköliike Ura Oy, Oulun vesijohtorakentajat Oy ja maalausurakoitsijat K. Tirilä ja O. Oravisjärvi.
Uuteen kouluun päästiin siirtymään kevättalvella 1956, mutta vihkiäiset pidettiin puutteellisen kaluston takia vasta vuoden kuluttua. Juhlat olivatkin sitten todella mittavat ja olihan toki aihettakin.
Pirttikosken koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan juuri 50-luvulla. Syksystä 1954 kevääseen 1959 oppilaita oli yli sata joka lukuvuosi, parhaimmillaan 107.
50-luvulla johtokuntaa työllisti koulunrakentamisen ohella myös useat opettajanvaalit. Vuonna 52 perustettua toista alakoulunopettajan virkaa hoiti sen lakkauttamiseen 60 asti joka vuosi eri opettaja.
Pysyvämpiäkin valintoja johtokunta tuolloin teki. Vuonna 1951 valittiin alakoulunopettajan virkaan Elsa Vappu Mirjami Hanhela, myöhemmin Tirilä, joka oli virassaan aina vuoteen 1989 saakka, yhteensä 38 vuotta. Täten hän on pitkäaikaisin viranhaltija Pirttikoskenkoulun historiassa.
Vuonna 1954 valittiin yläkoulunopettajaksi Antti Mäki ja Vieno Kaarina Vorne, myöhemmin Mäki. Antti Mäki oli koulun palveluksessa vuoteen 1981 saakka,
yhteensä 27 vuoden ajan, ollen näin toiseksi pitkäaikaisin viranhaltija koulumme historiassa.
Vieno Mäki oli virassaan vuoteen 1970.
Mainittakoon vielä 50-luvun opettajista Ingrid Birgitta Öystilä Pyhänkoskelta, joka toimi yläkoulunopettajana vuosina 1950- 54 ja seuraavan lukuvuoden alakoulunopettajana.
Vuodesta 1960 koulu on säilynyt kolmiopettajaisena aina tähän päivään saakka. Tosin vuosina 1960-62 täällä toimi neljä opettajaa, kun Ylisenojan koulun neljä ylintä luokkaa oli väliaikaisesti siirrettynä tämän koulun tiloihin tilanahtauden takia. Opettajina toimivat Liisa Ukonmaanaho ja Topias Luoto.
Seitsemänkymmentäluvun alkuun mennessä koulun oppilasmäärä laski niin alas, että kolmas opettajanvirka oli uhattuna. Oppilasmäärä pysytteli tuolloin 35 tienoilla. Tällöin kuitenkin Ylisenojan koulu lakkautettiin ja koulupiirit yhdistettiin. Syksystä 1974 olivat Ylisenojan lapset käyneet koulua Pirttikoskella. Samalla
opettajaTellervo Helaakoski siirtyi Yliseltäojalta tänne virkaan, joka jäi avoimeksi Vieno Mäen erottua. Neljän vuoden ajan tuota virkaa olivat hoitaneet tarkastajan määräyksellä ensin Marja Huttu ja sitten Ritva Hyvönen.
Vuosi 1974 oli muutenkin merkittävä Pyhäjoen koululaitoksen historiassa. Tuolloin nimittäin siirryttiin peruskouluun. Pirttikosken kansakoulusta tuli Pyhäjoen peruskoulun Pirttikosken ala-aste ja virat muutettiin yläkoulunopettajan ja alakoulunopettajan viroista luokanopettajanviroiksi.
Vuonna 1956 valmistuneet uudet koulutilat todettiin toimiviksi ja olihan koulu hyvin ajanmukainen ja komea tuon ajan maaseutukouluksi.
Yksi ongelma sitä kuitenkin vaivasi; vedensaanti. Otettiinpa vesi omasta pihakaivosta, naapuritalon Roukalan pihakaivosta tai joesta, ei se ollut talousvedeksi kyllin puhdasta. Vielä 1970 johtokunta esitti koululautakunnalle, että käyttövesi tuotaisiin koululle astioissa maitoautolla.
Vesiongelma ratkesi vasta koulun liityttyä kunnalliseen vesijohtoverkkoon.
Pieniä kunnossapitokorjauksia lukuun ottamatta koulua ei ole remontoitu kuin vasta kesällä 1985. Tällöin suoritettiin opettajainhuoneen laajennus, vesikaton uusiminen ja ikkunoiden muuttaminen kolmilasisiksi lämmöneristyksen parantamiseksi. Suunnitelmissa ollut lämmitysjärjestelmän uusiminen tuotti kunnanhallitukselle päänvaivaa. Teknisen lautakunnan esityksen mukaan öljy oli halvin lämmitysratkaisu, mutta tuolloin vallalla ollut halu lisätä kotimaisen energian käyttöä ja töllisyysnäkökohdat puolsivat haloilla lämmittämistä. Eräänlaisena kompromissina kai lämmitys muutettiin kesällä 1987 hakkeella toimivaksi.
Viimeisin saneeraustyö koululla on tehty kesällä 1991, kun keittiö kunnostettiin ajanmukaiseksi. Huomattavaa tässä oli, että rakennustyöt suoritettiin pääosin muutamien kyläläisten talkootyönä.
Antti Mäen jäätyä eläkkeelle 1981 virkaan valittiin Ahti Virpiranta. Vappu Tirilän jäätyä eläkkeelle 1989, virkaa ovat hoitaneet Esa Kinnunen, Reetta Forss ja Johanna Haapakoski kukin yhden lukuvuoden. Täksi lukuvuodeksi virkaan valittiin Sakari vuolteenaho.
Koululla on toki tarvittu sen toiminnan aikana muitakin työntekijöitä kuin opettajia. Heistä tässä luettelomaisesti.
Veistonohjaajana ovat toimineet: Matti Hulanmäki, Herman Tirilä, Johan Savikangas, Alfred Seppälä, Aleksi Siirtola, Arvo Sarpola, Hugo Salmen ja Kalle Tirilä.
Vahtimestareina ovat toimineet: Augusta Savikangas, Sofia Isotalo, Maija Savikangas, Edla Luoto, Fanny Mehtälä, Jenni Mehtälä, Elmi Kallio, Anna Salmen, Martta Hulanmäki, Agnes Kaivola, Ellen Haapakoski, Herman Roukala ja Antti Koskenlaine, jonka työrupeama kesti 31 vuotta. Erillisenä siivoojana on toiminut Aune
Koskenlaine. 1960-92.
Keittolatoiminta aloitettiin Pirttikosken koulussa jo 1919, mutta sen toiminta oli alussa hyvin epäsäännöllistä. Vasta vuodesta 1948 lähtien johtokunnan pöytäkirjoista löytyy säännöllisesti merkintä keittäjän palkkaamisesta. Keittäjinä ovat toimineet Martta Hulanmäki 1948-1957, Mari Jussinoja 1957- 1978 ja Leena Helaakoski 1978-.
Kansakouluajan johtokunnan tehtävät olivat hyvin laajat. Jotkut tehtävistä olivat vuosittain toistuvia kuten:
- talousarvion laatiminen ja koulun talouden pito
- vahtimestarin valitseminen (vuosittain vuoteen1960)
- kouluvuoden alkamis- ja päättymisajankohdista päättämine
-
vaateavustuksista päättäminen
Johtokunta valitsi myös opettajat koululle ja valvoi oppivelvollisuuden noudattamista.
Kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana ovat toimineet: Herman Tirilä, Aleksi Kivimäki, Matti Mäkelä, Arvo Sarpola, Aleksi Oravisjärvi, Martti Peltomaa, Kalle Haapakoski, Pauli Haapakoski ja Aimo Kaikkonen.
Vuonna 1974 johtokunnat lakkautettiin ja tilalle valittiin kouluneuvosto, jonka pääasiallinen tehtävä oli koulun ja kodin yhteistyöstä huolehtiminen. Kouluneuvoston puheenjohtajana ovat toimineet: Aimo Kaikkonen, Kirsti Halunen ja Aimo Vuoti.
Elokuun alusta 1985 palasivat kouluihin johtokunnat, kun päätöksentekoa haluttiin jälleen siirtää enemmän koulun suuntaan. Peruskoulun johtokunnan puheenjohtajana ovat toimineet Aimo Vuoti ja Pekka Arola.
Käsityötunti Pirttikoskella 1934 |
Pirttikosken koulu v. 1944 |
Äitienpäiväkuva vuodelta 1933 |
