Pirttikosken koulun esiopetussuunnitelma
SISÄLTÖ
Toiminta-ajatus ja tavoitteet
Oppimisympäristö
Pedagoginen toteuttaminen
Eheyttäminen
Sisältöalueet
Kieli ja vuorovaikutus
Matematiikka
Ympäristö ja luonnontieto
Eettinen kasvatus ja uskonto
Musiikki
Liikunta
Kädentaidot
Työtavat
Erityistä tukea tarvitsevat lapset
Yhteistyö
Arviointi ja seuranta
Toiminta-ajatus ja tavoitteet
Esikoulun toiminta-ajatuksena on mahdollistaa toiminnallinen ja tutkiva oppiminen. Leikki on myös tärkeä osa esikoulua. Sisältöalueista Pirttikoskella painotetaan ympäristö- ja luonnontietoa.
Esikoulun tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen. Pääpaino on sosiaalisessa kehityksessä sekä ryhmätyöskentelytaidoissa. Esikoulussa tuetaan itsetunnon kehitystä sekä luodaan pohjaa oppimaan oppimisen taidoille. Ryhmässä tulee huomioida lasten yksilölliset kehitystarpeet.
Esikoulu opetuksen toteutuksessa joustavuus on tärkeää, ja siksi opetussuunnitelmakaan ei ole liian tarkka ja sitova, vaan se jättää varaa toimia ryhmän sen hetkisen tilanteen mukaan. Oppimistakaan ei voi rajata vain tiettyihin tuokioihin, vaan sitä tapahtuu koko ajan esim. leikkiessä ja muissa vapaissa tilanteissa.
Oppimisympäristö
Oppimisympäristö tarkoittaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista sekä emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Pirttikosken esikoulu sijaitsee ala-asteen kanssa samoissa tiloissa, joissa toimii myös ryhmäperhepäiväkoti ja kirjasto. Ulkona on leikkikenttä, urheilukenttä ja kallioinen pieni metsikkö. Esikoulun sisätilat on jaettu leikkitilaan ja työskentelytilaan, jotka tarjoavat mahdollisuudet leikkiin sekä monipuoliseen toimintaan. Esikouluun pyritään luomaan selkeitten rajojen avulla turvallinen ilmapiiri, joka on hyväksyvä, rohkaiseva, avoin ja iloinen.
Pedagoginen toteuttaminen
Eheyttäminen
Eheyttäminen perustuu elinikäisen oppimisen periaatteelle. Oppiminen nähdään elinikäisenä prosessina, jossa yksilön kyvyt oppia kehittyvät syntymästä vanhuuteen. Sen vuoksi opetuksen tulee kehittää lapsen taitoa, tahtoa sekä valmiutta hallita ja ohjata omaa elämää. Opetuksessa lapsi tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan, jolloin oppimisen taidot kehittyvät. Oppimisprosessissa eheyttäminen merkitsee sitä, että lapsi osallistuu suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin eli lapsi on kokonaisvaltaisesti mukana prosessissa alusta loppuun.
Eheyttämisessä opetuskokonaisuudet tulevat lapsen elämysmaailmasta ja ovat näin lasta kiinnostavia sekä lapsen näkökulmasta ymmärrettäviä asioita. Näin oppiminen rakentuu jo olemassa olevan tiedon pohjalle muodostaen eheän kokonaisuuden. Opettajan rooli oppimisprosessissa on yhtä aktiivinen kuin lapsenkin ohjaten lasta oikeaan suuntaan .
Sisältöalueet
Selkeät sisältöalueet luovat johdonmukaisen pohjan toiminalle ja opettajan tulee rakentaa silta lapsen maailmasta sisältöalueisiin. Näin lapselle annetaan mahdollisuus itse olla aktiivinen oppija ja tiedon etsijä.
Kieli ja vuorovaikutus
Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Kieli on itsetunnon ja identiteetin perusosa. Kielen kehittyminen tukee myös ajattelun ja tietoisuuden kehitystä, joten se on kaiken oppimisen perusta. Mitä parempia lasten kielelliset valmiudet ovat, sitä paremmin he ovat valmiit kohtaamaan koulun vaatimuksia.
-käsite ja sanavaraston laajentaminen
-motoriset harjoitukset
-kuunteleminen, oman puheen tuottaminen
-kirjaimiin tutustuminen, suuraakkoset
-rytmiharjoitukset
-puhutun ja kirjoitetun kielen yhteys
-lorut, riimit, sadut, kertomukset
-rooli- ja mielikuvitusleikit
-draama
Matematiikka
Matematiikan lähtökohtana ovat luonnolliset arkipäivän ilmiöt. Matematiikan avulla opetellaan ongelmien ratkaisua ja avaruudellista hahmottamista.
-käsitteet (suuri, kapea, matala jne.)
-vertailu, luokittelu,
-arviointi, mittaaminen: pituus, massa, tilavuus,
-lukumäärä, lukukäsite, numerot 0-10
-yhteen- ja vähennyslasku 1-5
-geometriset kuviot: suorakulmio, ympyrä, kolmio, neliö
-aika. kello: puoli- ja tasatunnit
-raha
-ongelmanratkaisu, arkipäivän matematiikka (kauppa, pankki…)
Ympäristö ja luonnontieto
Ympäristö- ja luonnontiedossa oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jota tutkimalla ja havainnoimalla laajennetaan lapsen maailmankuvaa. Tarkoitus on herättää lapsen kiinnostus omaan elinympäristöön ja tätä kautta oppia arvostamaan ympäröivää luontoa, kulttuuria sekä ihmisiä. Koska koululla on aina panostettu ympäristö ja luonnontietoon, myös esikoulun opetussuunnitelmaan on valittu tietyt puut, kasvit ja linnut, joihin perehdytään tarkemmin.
- Elinympäristö
-erilaiset ympäristöt
luonnonvarainen/rakennettu ympäristö
-elävä ja eloton
-eliöiden monimuotoisuus
puut: kuusi, mänty, koivu, pihlaja; kasvit: mustikka, puolukka,
voikukka; sienet;
eläimet ja linnut: talitintti, punatulkku, sinitiainen, harakka, varis, joutsen
-luonto ja eläimet eri vuodenaikoina
-sää
-kartta
- Aika
-vuorokausi, viikonpäivät
-kuukaudet, vuodenajat
- Ihminen ja ympäristö
-ihminen
-aistit
-terveys
-ammatit
-entisaika
-ympäristöstä huolehtiminen
Eettinen kasvatus ja uskonto
Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen päättävät vanhemmat, mutta eettinen kasvatus koskee jokaista ja sisältyy kaikkeen toimintaan. Esikoululaiset osallistuvat seurakunnan koululla järjestämiin hartauksiin, yhteisiin aamunavauksiin sekä mahdollisuuksien mukaan muihin seurakunnan lapsille järjestämiin tilaisuuksiin. Esikoulun uskontokasvatus noudattaa kirkkovuoden kulkua ja sen tapahtumia. Uskontokasvatuksen tärkeä tavoite turvallisuuden tunteen luominen niin, että uskonto on luonnollinen osa arkipäivää.
Eettinen kasvatus sisältää seuraavia asioita:
-sosiaaliset taidot
-säännöt, oikea ja väärä
-toisten huomioonottaminen
-itsensä ja toisen arvostaminen
-vastuu omista teoista
-itsehallinta taidot
-oikeudenmukaisuus
-erilaisuuden hyväksyminen
Musiikki
Tavoitteena musiikissa on luoda positiivisia elämyksiä, vahvistaa tunne-elämää, harjaannuttaa aisteja sekä kuuntelu- ja keskittymiskykyä.
-ääni
-erilaiset soittimet
-laulaminen, soittaminen
-rytmiikka
-musiikkiliikunta
-musiikin tunnelma duuri/molli
Liikunta
Liikunnan ensisijainen tehtävä esikoulussa on tarjota lapselle mahdollisuus kokea liikunnan iloa. Samalla liikunnan tavoitteena on edistää ja tukea lapsen fyysistä ja motorista kehitystä sekä terveyttä.
-yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot
-yleisurheilu
-suunnitus, retkeily, ulkoleikit
-uinti
-hiihto
-luistelu
-palloilut
-perusliikuntataitojen harjoittelu
-kuperkeikka, kiipeäminen jne
Kädentaidot
Kädentaidot harjoittavat lasta selviytymään joka päiväisistä askareista. Ne kehittävät hienomotoriikkaa sekä silmän ja käden yhteistyötä. Lapselle annetaan mahdollisuus tutustua erilaisiin materiaaleihin ja niiden käyttöön. Samalla tuetaan lapsen luovuutta, mielikuvitusta ja estetiikan tajua. Sitä kautta opitaan myös arvostamaan omaa ja muiden työn jälkeä. Tähän aihealueeseen kuuluu myös kulttuuriin tutustuminen.
-piirrustus, maalaus eri tekniikoilla
-muovailu
-askartelu, leikkaaminen, liimaaminen
-painanta
-tekninen työ: sahaaminen, naulaaminen, hionta, maalaminen
-tekstiilityö: ompelu, pujotus
-taidenäyttely
Työtavat
Esiopetuksen työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet, sisältö ja tarkoituksen mukaisuus. Tärkeää on työtapojen monipuolisuus sekä oppijan aktiivinen rooli. Opettaja ohjaa oppimista, kokeilemista ja tutkimista, osallistumista, tiedonhankintaa sekä ongelmien ratkaisua vertaisryhmässä. Samalla ohjataan lasta tiedostamaan omaa oppimista ja sitä, että voi itse vaikuttaa siihen
Esiopetuksen keskeisiä työtapoja ovat leikki ja toiminnallisuus. Joka päiväisessä toiminnassa käytetään vaihtelevasti mm seuraavia työtapoja: lorut, keskustelut, draama, tutkiminen, tehtävät ja projektit. Työtapoihin kuuluu myös tutustumisretket ympäröivään yhteiskuntaan.
Erityistä tukea tarvitsevat lapset
Erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun tai oppimisen edellytykset ovat syystä tai toisesta heikentyneet. Tuen piiriin kuuluvat myös psyykkistä tai sosiaalista tukea tarvitsevat lapset. Esikoulussa pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään mahdollisia vaikeuksia ja tarvittaessa löytämään parhaimmat tukimuodot lapsen kehityksen tukemiseen. Lasta tuetaan mahdollisimman täysipainoiseen osallistumiseen ryhmän toiminnassa.
Yhteistyö- ja tukiverkostona ovat neuvola, perheneuvola, mahdollinen kunnassa toimiva perhetyöntekijä sekä lapsella luonnollisesti huomioidaan jo mahdollisesti olemassa olevat kuntoutussuunnitelmat, terapiat tai muut tukitoimet. Esikoulun olisi myös tarpeellista luoda yhteistyötä koulun erityisopetuksen kanssa.
Yhteistyö
Esikoulun ja perusopetuksen välillä tulee tehdä riittävästi yhteistyötä, jotta saadaan yhteinen näkemys kasvatuksesta ja oppimisesta. Yhteinen näkemys mahdollistavaa lapselle joustavan siirtymisen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Käytännössä yhteistyö sujuu luontevasti, koska tilat sijaitsevat koulun yhteydessä. Se mahdollistaa myös yhteiset projektit lapsiryhmien välillä.
Esikoulun tulee tukea kodeissa tapahtuvaa kasvatustyötä. Tärkeää on luoda kodin ja koulun välille avoin ja luottamuksellinen suhde, jotta voidaan yhdessä työskennellä lapsen parhaaksi. Esiopetuksen alkaessa opettaja ja vanhemmat pohtivat yhdessä tavoitteita ja odotuksia esikouluvuodelle. Yhteistyötä jatketaan vuoden aikana vanhempainilloissa ja nk. vanhempainvarteissa. Yhteistyö muotoja voivat olla myös yhteiset retket ja toimintaillat.
Arviointi ja seuranta
Esikoulussa arvioinnin tulee olla luontevaa, jatkuvaa ja positiivista, ja lapsen minäkuvaa tukevaa. Arvioinnilla etsitään lapselle onnistumisen ja selviytymisen kokemuksia - myös pettymykset auttavat kasvamaan. Arviointi auttaa lasta löytämään omat vahvuutensa ja ymmärtämään ettei kaikessa tarvitse aina olla hyvä. Käytännössä arviointi on keskustelua lapsen kanssa asioista ja tapahtumista auttaen lasta tiedostamaan omaa käyttäytymistään ja oppimistaan. Keskustelujen ilmapiirin tulee olla kannustava ja positiivinen. Lapsen edistymisestä keskustellaan luonnollisesti myös huoltajien kanssa. Arvioinnin tukena voidaan käyttää myös arviointilomaketta. Esiopetuksesta annetaan osallistumistodistus molempien lukukausien päätteeksi.
Esiopettajan tulee arvioida myös omaa työtään sekä opetussuunnitelman toimivuutta. Arviointi tapahtuu itsearviointina ja keskusteluina muiden esiopetuksessa toimivien henkilöiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Oman työn kehittämisen kannalta tärkeän arvionnin tukena voidaan käyttää myös huoltajille laadittuja kyselyjä.
